…..siis väitän, että kykenen kirjoittamaan “virheettömänpää” tekstiä “tavallisella” näppäimistöllä kuin läppärillä. ….Muuten jostain tästä tuli mieleen Tiusasen Vellari siis Pulina! Yamaha 100!
Terveiset Anttolasta – kylä valmistautuu talveen arvokkaaseen tapaansa. Raitti on hiljainen ja elämä keskittyy seinien sisälle, niin kuin kaikkialla tähän aikaan vuodesta. Harviolta henkäisee ikiaikainen tuulahdus tuoden terveisiä jääkaudelta asti. Mikäpä olisi kauniimpaa kuin Saimaan uurteiset kalliosaaret!
Mistä suosituksi tulleen aasinsillan kautta lentovideoon: kysymys oli asetettu ihan vakavissaan, sillä tietojen mukaan video on kuvattu Anttolan taivaalla. Eli kuka hahmottaa, missä päin Anttolaa liikutaan? Hannu O. lienee tutustunut saaristoomme veneiden lisäksi myös mm. hydrokopterilla, joten paineita sinne suuntaan.
Tikkurilan myrskyn silmän muistan erinomaisesti, muistirajoitteista huolimatta. Mutta muistaako Hannu, kuka runoilija lausahti meille unohtumattomasti: “Muijan saa kurkusta alas muttei lapsia!”
Muistikuvieni mukaan intensiivinen konsertti vaikutti Hannuun siinä määrin, että kotimatkalla Jokiniemeen päin piti käydä viilentymässä ojassa, tosin ilman omaa tarkoitusta. Tältä osin on kyllä vähän hämärää – Jokiniemi haloo!?
Hyvä veli! Kyllä minä ymmärsin että se oli vakavasti otettava kysymys, luulin vaan että sinulla itselläsi olisi ollut oikea vastaus!
Pistäppäs se vielä uudestaan esille tänne sivulle, niin tutkaillaan kaikki sitä uudestaan, kertauksen vuoksi.
“Mistä suosituksi tulleen aasinsillan kautta lentovideoon: kysymys oli asetettu ihan vakavissaan, sillä tietojen mukaan video on kuvattu Anttolan taivaalla. Eli kuka hahmottaa, missä päin Anttolaa liikutaan?”
Kuvassa lennetään Vitjasen yläpuolella lähellä Kalliosalmea. Eräässä kohdassa näkyy kapea ja pitkä Turkinjärvi.
Kiitos, sieltähän se tuli – ihan mistä etukäteen arvasinkin!
Itselleni kun Vitjasen puoli ei ole koskaan päässyt tulemaan oikein tutuksi, mitä nyt Empun kanssa joskus aikoinaan kesäillan kahussa saunoa porskutettiin…
Mutta muistaako Hannu, kuka runoilija lausahti meille unohtumattomasti: “Muijan saa kurkusta alas muttei lapsia!”
…..tämä kiusaa vallan kovasti, koska LAUSE PALASI MIELEEN!!!!!!!!, mutta jäljelle jääneet aivosolut eivät muista KUKA?
Ojassa ei käyty tuolla retkellä – vaan joku aika aiemmin…..Päätimme hakea opiskelijasviitistäni venäläistä virvoitusjuomaa ja OIKAISIMME paluumatkalla?… (kuten Turusen Rotsi aikoinaan “Unionin alamailla”)………ja eteen osui oja….tai pari….vai näkyikö se oja kahtena?
…..Metsittyneen parran takaa
vaappuvaa on etenemiseni vakaa
balanssi luja on osa minua
suunnitella sen ehti arkkitehti
ennen pöpilään menoa
mono takapuoleen ja ryhtiin kenoa
ambulanssi “uaaa” ahdistaa sinua
oletko hullu? – katso peiliin älä
jäkätänkö vielä: päläpälä….
Aivosolut liukenevat näemmä siellä kuin täälläkin, eli ojasta allikkoon tai toisin päin, mutta Ravintola Pormestarissa havaitsimme jossain vaiheessa, että seurassamme oli runoilija Arto Melleri, joka ohrapirtelön lomassa lausui erinäisiäkin väkeviä sanoja. Rauha hänen sielulleen.
Hänestä Sliippareihin voi olla pitkä matka, mutta mehän nautimme vaivatta niin ylä- kuin alakulttuureistakin.
Vakituinen avustajani ja luotettava tietolähteeni ajan hermolla Anttolassa, tiedottaa seuraavaa:
“Ei aottana puumala puolesta, lehessä ol et Puumala o tuas mänössä konkurssii”
Niin se vain on….Puumala haalii edelleen kaikki julkkikset kylään…..Vai että Matti kukkarossa…. http://www.youtube.com/watch?v.....re=related …..Anttolassa on sentään Matti Rossi. Terveiset Matille! P.s. Matilla olisi näillekin sivuille tarina jos toinenkin kerrottavana…
…..ja sama tulkatTUNA…. http://www.youtube.com/watch?v.....re=related ….Anttolassa ei perusteta tuontisäilykkeisiin,…..tul kissa……ja jos on saalista, niin tul kisalle muikku…. Siis kaikki pärjää Anttolassa, myös kotieläimet.
Kaukosen Jorman ja Casadyn Jaskan bändi liittyy Anttolaan keskeisesti>vrt. Ievan Kake ja Pöystin Jore,……………….. saati Tiusasen Jore (terveisiä!), joka saattaa kuunnella Tunaa juuri tällä hetkellä!
…..metsittyneen parran takaa
vaappuvaa on etenemiseni vakaa
balanssi luja on osa minua
suunnitella sen ehti
arkkitehti
ennen pöpilään menoa
mono takapuoleen ja ryhtiin kenoa
ambulanssi “uaaa” ahdistaa sinua
oletko hullu? – katso peiliin älä
jäkätänkö vielä: päläpälä….
kannoille kolkuttelee mennyt
noille ajatuksille
en nyt
soille kaukaisille
pakene
Gagarin palasi – Laika ei
harmaan musta vuodenaika – taivas hei
valkene!
mielen kevät
mieleen kevät
mielelleen kevät
……..
Kevättä odotellessa aurinkoisen outoon valoon….. http://www.youtube.com/watch?v=VnMhRGV3HpQ ja ISO! Tämä jos joku kuuluu kiinteänä osana Anttolaan……vaikkapa niin, että eräs Jari Yliaho kutsui erään anttolalaissyntyisen henkilön Juhan (elokuva) kutsuvierasnäytökseen. Jari ja muu orkesteri soitti livenä tässä mykkäelokuvassa kapellimestari Anssi Tikanmäen johdolla…..
Tähän seuraavaan tarinaan liittyy muisto Tiusasen Vellarin Angliasta, joka jossain vaiheessa sammui ja käynnistyi suuntavilkun tahdissa….siis muisto Angliasta, mutta lopputarinaan ei liity Anglia, ei Vellari, vaan ystäväjoukon kelpo paluu kaupungin paheista. Olin jo NukkuMatin tykönä takapenkillä, kun kuulin kartanlukijan jämäkät ohjeet kuljettajalle: älä aja niin kovaa…. ja seuraavaksi olimmekin sitten koko lailla kyljellään syvässää ojassa…. http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Käykeepä kahtomassa http://maps.google.fi/, etsikää siellä Anttola ja valitkaa”Lisää” ja ”Kuvat” niin näkyviin tulee muutamia valokuvia, mm. hienoja kuvia Neitvuorelta. Niitä voi sinne lisätä itse kukin, eli pientä painetta vaikka sinne Pertti E:n suuntaan…
“Ottaskoha tuo verrari miut siä ennustajax, eile rupesi ilta päevälä renkaa vaehtoo ja sae vaehettuva
ni viije minuti piästä alako tulla vettä, ja tänä uamuna ol kax tuumoo lunta muassa“
Kävin eilen Vantaan Jumbossa. Siellä oli Ferrarin 348 TS Stockmannin edessä (kauppakeskuksessa sisällä). Osallistuin kilpailuun: kuponki tiputettiin tulipunaisen urheiluauton raollaan olleesta ikkunasta sisään. Mikäli voitan kyseisen auton kuukaudeksi käyttöön, niin tiedän kyllä kenet käyn hakemassa ajelulle! Pädy, ole valmis!
Tässä ennen muinoin Kuttaperkkakoltta otti puheeksi Anttolan pitseriapuutostilan! Tuolloin muistelin, että Suomen ensimmäinen pitseria perustettiin lähes Anttolaan eli Lappeenrantaan vuonna 1964. Teemu Luukka on kirjoittanut HS Teemaan artikkelin nimeltä Pitsa saapuu itään (Koko kansalla alkaa olla varaa makkaraan):
Suomen ensimmäinen pitseria perustetaan synnyinkaupunkiini Lappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa on silloin noin 700 anniskeluravintolaa – nykyisin pelkästään kebab-kuppiloita on toista tuhatta. Suurin osa 60-luvun alun “anniskeluravintoloista” on Alkon kontrolloimia hienostoravintoloita, joissa on solmio- ja pikkutakkipakko.
Yksinäisille naisille tai naisseurueille ravintoloiden ovet aukenevat vasta sen jälkeen, kun Alko ilmoittaa vuonna 1967 ravintolanootissaan, ettei naisasiakas ilman miesseuraa laske ravintolan tasoa.
Italialaisen Adriano Vinciguerran ja Raimo Kietäväisen perustama pitseria on siis uutinen Suomessa. Adriano Barin herkulliset pitsat ovat piirakkamaisia, ja täytettä – myös Suomessa tuolloin hyvin harvinaista valkosipulia – ei säästetä.
1960-luvun alun suomalaisista suurin osa oli elänyt ajan, jolloin ruuasta oli pulaa.
Ruoka on arvostettua, ja se tehdään kotona. Annokset pitää useimmissa kodeissa syödä kokonaan – ja kouluissa myös ne harmaan alkuliman näköiset tilliliha-annokset.
Suunta alkaa kuitenkin kääntyä 60-luvulla hissukseen kohti nykyistä yltäkylläistä ruokakulttuuria.
Kasviksia – jopa pakasteherneitä – saattaa löytyä jo lautasen nurkalta. Peruna korvataan yhä useammin riisillä ja makaronilla.
Aikaisemmin varsin kalliista makkarasta tulee vasta 60-luvulla koko kansan ruokaa, tosin aluksi se on vielä hienoa saunailtojen herkkua. Myös nakkeja ja jopa kanaa saattaa saada viikonloppuaterioilla. Kaupungeissa jauheliharuuat yleistyvät, mutta maalla lihakeitto ja läskisoosi ovat edelleen yleisimpiä ruokia.
Illalla suomalaiskodeissa syödään kalakeittoa, hernekeittoa, verilettuja ja erilaisia laatikoita. Meillä kotona löytyy jääkaapista usein äidin keitämä kokonainen naudankilei, josta on kätevä leikata viipaleita leivän päälle. Paprikasta tulee lantun, porkkanan ja kaalin ohella suomalaisten suosikkikasvis. Rasvan ja sokerin käyttö lisääntyy huimasti. Viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa huolissaan kansakunnan lihomisesta.
Kahvia ryystetään jo kouluiässä. Kotona tehdyn pullan mössääminen kermakahviin on kivaa.
Kirjoitin jo tälle blogille “hellästi hei” ja päätin vain seurailla, mitä geriatriaosasto muistaa. Muistavat jotakin, näköjään törväilyistään ja musisoinneistaan. Edes sen. Brilliant.
Ennen muinoin mainitsin, että Anttola on tyttäreni mielestä ainoa paikkakunta (=< 100 pax) Suomessa, jossa ei ole pizzeriaa. Edes.
Tai Ärkkäriä.
Tai kukkakauppa.
Tai neutraalia kokoontumispaikkaa with or without booze.
Sen sijaan täällä on:
- kaksi hyvin varustettua päivittäistavarakauppaa
- apteekki
- fysikaaliset hoitolaitokset
- hyvät kampaajat
- huoltsikka
- ja arvaamattoman monipuolinen uusi antikvariaatti, jota vain harvat osaavat vielä käyttää.
Hannu Omenainen! Anttolan nimikkoruoka on monimuotoinen ja vielä nimeämätön. Tänä vuonna tuntuu olevan keulilla omenapiirakka, kanelilla, ja omenapaistos kaurahuitaleilla ja jauho-voi-mössöllä kuorrotettuna. On vain hyvää.
Lopettakaa iltapuolen tunnelmointi ja menkää tämän blogin alkuperäiseen ajatukseen mukaan. Youtuben kipaleet on tietysti OK mutta koska Anttolan Sanomatkin mainostavat blogia nettsivuillaan, voitaisiin olla asiallisempia.
Komoon, you can do better!
Tervehdys KPK. Nice to read you! (Flytande engelska)
Laittelen tässä kertauksen vuoksi kaikille ISON (joka on muuten ollut kateissa jossain?!) tämän blogin haastavat avaussanat:
Tukholma, elokuussa 2008
* Koko tämä sivu on pyhitetty vanhalle syntymäkunnalleni Anttolalle, sen historialle, nykypäivälle, sen muinoisille sekä nykyisille asukkaille. Siis kaikki nyt yhdessä mukaan luomaan uutta perinnetietoa ja puhtia ikiomalle kotikunnallemme, emmehän halua olla Puumalaa huonompia… vai?!
Itse sain pientä lisäkipinää sekä uutta mielekiintoista tietoa kesälomani aikana tutkaillessani vanhoja historiankirjoja; ikiomat kiitokseni tätä kautta Lempi Tiusaselle, Pekka Jormalaiselle, Pentti Seppäselle sekä teille kaikille muillekin pitäjäläisille jotka niin ansiokkaasti olette omistautuneet tälle historialliselle asialle!
(Enemmän tietoa näistä lähteistä saapi varmasti ainakin Anitalta kirjastosta sekä Anttolan Sanomien puuhamieheltä, Pertti Eerikäiseltä).
Eipä muuta sitten kuin näiden alkusanojen jälkeen kaivamaan muistoja, nykyisiä ja tuleviakin esille – sana on vapaa eikä mikään ole liian mitätöntä tahi vähäarvoista!
Tiesittekö muuten että aluetta ennen Anttolan kunnan perustamista ja nimeämistä kutsuttiin Jännetaipaleeksi? En tiennyt minäkään ennen tätä kesää.
Ja kuka osaa muuten jatkaa runon tynkää jota Kiljusen Martti muisteli eräällä perimätieto-kirjan sivulla tähän tapaan:
“Monta on meitä Montosia/ koko joukko Kontisia
paljon pahoja Parkkisia/ eikä kunnon miestä yhtään”
Ei yhtään kunnon miestä?! Tämä väittämä on mielestäni mitä pikimmiten osoitettava vääräksi, ja siihen tarvitaan teidän kaikkien kunnon miesten ja naisten apua! Siis miten jatkuu tämä runo?!
Tämä meidän yhteinen Anttola-sivumme on luonnollisesti vapaa kaikille muisteluille, arvailuille, tulkinnoille ja vaikkapa ihan omille ehdotuksille. Sekä tietystikin tervehenkiselle väittelylle ja mielipiteiden vaihdolle. Eihän tässä olla edes (aina) nyrkinkantaman päässäkään.
- ja sitten kynät ja tietokoneet savuamaan; Tuuma Anttolan tueksi ja tuumasta toimeen!
KPK. Yllekirjoittaneelle paukut geriatriaosastoon kuulumisesta loppuvat kesken. Onneksi sairaiden vanhusten hoitoon liittyvien ongelmien tutkimus ja kartoitus, sekä hoitomuotojen kehittäminen ja edistäminen eivät ole minun harteillani. Siis sairaiden vanhusten onneksi!!!!! Mutta on – mo:lla lisättynä se kuulostaa jo läheisemmältä eli GeronimoAtriaosasto: makkaraan mielistyneet haukottelevat elämäntapaintiaanit -osasto….
KPK:n sanoin: Anttolan nimikkoruoka on monimuotoinen ja vielä nimeämätön. Tänä vuonna tuntuu olevan keulilla omenapiirakka, kanelilla, ja omenapaistos kaurahuitaleilla ja jauho-voi-mössöllä kuorrotettuna. On vain hyvää…..Omenainen vesi kielellä – omenapiirakan toivossa! Kesä!
Totinen tarina! Anttolan maailmanmestari Lontoossa vuonna -89 : Erään illan jälkeen jälkeen jääneenä pubista hotellille taapertava sankarimme laulua tavoitellen hoilaa Paul Beatlen Give Irelend back to the Irish”-kappaletta. Hieman ennen hotellia sankarimme olkapäälle koputetaan – hän kääntyy – nostaa katseensa YLÖS taivaisiin, sillä “koputtaja” on noin parimetrinen tummaihoinen lähimmäinen. Lähimmäinen sanoo hyväntahtoisesti vapaasti käännettynä: “jos minä olisin sinä, en terveydellisistä syistä lauleskelisi juuri tuota laulua täällä yksinään tähän aikaan…”
Hienosti poimittu upea kannanotto yhden nöyryytetyn kansan puolesta, Omenaiseni!
Iso taetaa muuten arvata tämän; tuli niihin aekoihin kortti yhdestä kotikylän “sankarista” Scotland Yardin päämajan edustalla. Tiijän että oli ollut sisäpuolellakin, mutten tiijä kuinka kauvan.
Tässä lisäpotkua irlantilaisten asialle Paulin edesmenneeltä taiteilijatoverilta:
Blogin alkuperäinen idea taisi olla Anttolan perinne ja tulevaisuuskin ja ensin mainitun dokumentointi. Keskustelu on siitä rönsyillyt ja alkuperäinen asia jäänyt vähemmälle. Vaan tokko tuo niin vaarallista. Näistä anekdooteista ei ehkä perinnekirjaan olisi, mutta hauska on ollut niitä lukea ja kirjoittaakin, kaikessa sisäänlämpiävyydessäänkin – ja pienihän tässä on porukkakin.
Linkki AS:n sivulta tänne voi kyllä tuottaa uudelle lukijalle lievää hämmennystä. Mutta ehkä perinteen kerääjät vuonna 2108 taltioivat näitä juttuja ihan tyytyväisinä…
Asian tynkää: Tutustukaapa malliksi, inspiraatioksi ja viihteeksi Mikkelin kirjaston sivuille oleviin verkkojulkaisuihin:
No niin, seikkailija sitten esille komerostaan! Odotellessa häntä pieni (?) päänvaiva: kukahan entinen Anttolan mies kummittelee vuosien takaisten bändien jäsenistössä, vai olisiko heitä mahd. enemmänkin?
Tämä kyseenalainen seikkailja oli erään aikanaan sellon soittoa lyhyehkösti harrastaneen anttolalaisen henkilön kanssa aluksi samalla luokalla ja myöhemmin rinnakkaisluokalla……
Toivottavasti ei ole kadonnut paljon, -tanan ryökäleet, häkkerit ja muut vesselit häiriköivät tässä webbihotellissa kuin kotonaan. Ja kuten aina, nyrkinkantaman ulkopuolella. Mutta periksi ei anneta, vaikka aikaa näihin sotkuihin tuhrautuukin!
Viehän raitille terveisiä täältä syyssateisesta Tukkisaaresta!
Tämmöisinä päivinä mietityttää mihin sitä on itsensä pistänyt, kyllä joulun pitäisi AINA olla VALKEA!?
Tuli nettiavaruudesta tänne Tukkisaareen juttu jota en millään malta olla pistämätä tähän myöhästyneiksi jouluterveisiksi:
Olokeepa hyvä – “Savolaene koera”:
Kaveri Savonmualta läks hommii Afrikkaan ja otti koirasa mukkaa.
Sielä ol helevetin paljo haisteltavvoo ja niinpä siinä sitten kävvii että
koera hävis viitakkoo.
Äkkiä viitakossa koera huomas, että leoparti havittelloo siitä
loonasta ja koera miettimään hetkeks, milleehän pirulla sitä nyt
ihtesä pelastas.
Niimpä koeralla äkkäs: Se nappas jonnii vanahan luun muasta, kiäns
seläkäsä leopartia kohti, ja justiisa kun leoparti ol hyökkeemässä,
koera sylykäs luun poes suustasa ja huus jotta:
“Huh, huh, vuan olpa paskanmakune leoparti, onneks se on nyt syöty!”.
Leoparti kiitti onneesa, ettei ollu kerinny hypätä koeran kimppuu, ja
lähti tiehesä. Apinan perkele ol kuitennii puussa parahiks ja näki
koko tappaukse.
Apina ajattel, et jos hän kärräyttää koeran valehtelemisesta, hän
vois suaha leopartista ystävän, eikä tuo ennee kehtois yrittöö syyvä
apinoo.
Apinan perkele män kertomaa leopartille, että koera se
kusetti sitä.
No leoparti tietennii suuttu helevetisti ja huus apinalle jotta:
“Hyppee minun selekään nii piäset kahtommaan mitenkä höynäättäjälle
käöp!”.
Koera näk leopartin juoksevan apina selässä häntä kohti.
Sillo koera kiänti selekäsä ja huus isolla iänellä jotta: “Missee se saatanan apina viipyy?!
Minähän lähetin sen hakemmaan uutta leopartia ainakii puol tuntia takaperj!
Näläkkäänkö tässä pittää kuolla?!”
Tarinan opetus: Perseennuoleminen voep auttoo hetkeks, mutta taitava
savolaenen paskanpuhuja selevii tilanteesta kun tilanteesta!
Tähä miula ei ookkaa ennää mittää lissäämistä.
Muutakuettä oekee hyvvee uutta vuotta kaekile, ja vähä enemmä kaekile meile savolaesile!?
Hyvä Veli Omenainen, tämä löytyi “Let’s get them, before…”
-sivulta:
“Terveeks Pertti!
Kukas se on tämä “Omenainen”, joka kopsailee mun kuvia?
Tuli postia Omenaiselta, kuva kunnon miehestä. Pistän tähän kunniapaikalle enkä usko että siitä kukaan pahastuu. Ei ainakaan Olli itse olisi pahastunut sillä hän oli Kiltti. Rauha maanmainion miehen muistolle.
Lisää Anttola-kuvia Omenaiselta, tämän listan maanmainiolta hovihankkijalta.”
Veli.Roska.korissa tietää, että Omenainen on ollut Arin valokuvataiteen ihailija jo nuoruudesstansa lähtien. Oo on vihjannut, että Ari on mm. ottanut hänestä rippikuvan rakkaan kirkkomme edustalla. Kuvan taustalla näytti komeilevan leimasimella ja nimikirjoituksella vahvistettu Ari Jaskarin nimi!
Hannu Omenainen kirjoitti tällä palstalla näin:
August 24th, 2008 – 3:26 pm
Anttola on ja näkyy myös Ranskassa Jaskarin Arin toimesta. http://www.fmp.fi/fmp_fi/nicephore.htm .
Suomalaisen valokuvakulttuurin juhlaa Ranskassa 21.6 –
28.9.2008
Ranskan merkittävimpiin valokuvamuseoihin lukeutuva, valokuvan keksijän mukaan nimetty ja hänen
kotikaupungissaan Chalon-sur-Saônessa sijaitseva
Musée Nicéphore Niépce tarjoaa tänä kesänä yleisölleen mahdollisuuden tutustua laajasti suomalaisen valokuvataiteen historiaan. La photographie finlandaise [1950 –1980] näyttelyssä on esillä runsaat 150 teosta keskeisiltä valokuvaajiltamme. Ajallisesti näyttely luotaa sodanjälkeisten
kameraseurakuvaajien tuotannosta 1980-luvun alun subjektiivisesti sävyttyneeseen dokumentarismiin.
Ari Jaskarin perhepiiristään Anttolassa tallentamat kuvat ovat osa näyttelyä ja ne edustavat henkilökohtaisen läpimurtoa valokuvataiteen tyyleissä ja aiheissa 1970–1980–lukujen taitteessa.
Kiitos meidän muiden puolesta Omppu, Ari vaan ei itse tunnu tietävän
vieläkään keneltä nämä sinun kiitoksesi tulevat, näin hän hehkuttelee “Let’s get them…”-sivulla:
ari
January 7th, 2009 – 8:18 pm e
Niin siis kuka hitto on “Omenainen”? Kuvasin nuorempana monta rippilasta. En kyllä tunne niitä enää. Olis kyllä tarpeen kysyä kun laittaa mun näppäämiä otoksia johonkin muitten sivuille…?
ari
January 7th, 2009 – 9:08 pm e
Mun kyllä häätyy laskuttaa siua Pepe kuvien käytöstä…
Tämä viimeisin sai minutkin vastaamaan, omasta puolestani:
admin
January 7th, 2009 – 9:12 pm e
Pistä lasku tulemaan. Ihan näin julkisesti sivulle.
Vai riittäiskö osuus olemattomasta voitosta?
Hannu Omenainen
January 7th, 2009 – 9:56 pm
Hannu Omenainen kirjoitti Kaiketi Anttolan puolesta palstalla näin:
August 24th, 2008 – 3:26 pm
Anttola on ja näkyy myös Ranskassa Jaskarin Arin toimesta. http://www.fmp.fi/fmp_fi/nicephore.htm .
Suomalaisen valokuvakulttuurin juhlaa Ranskassa 21.6 –
28.9.2008
Ranskan merkittävimpiin valokuvamuseoihin lukeutuva, valokuvan keksijän mukaan nimetty ja hänen
kotikaupungissaan Chalon-sur-Saônessa sijaitseva
Musée Nicéphore Niépce tarjoaa tänä kesänä yleisölleen mahdollisuuden tutustua laajasti suomalaisen valokuvataiteen historiaan. La photographie finlandaise [1950 –1980] näyttelyssä on esillä runsaat 150 teosta keskeisiltä valokuvaajiltamme. Ajallisesti näyttely luotaa sodanjälkeisten
kameraseurakuvaajien tuotannosta 1980-luvun alun subjektiivisesti sävyttyneeseen dokumentarismiin.
Ari Jaskarin perhepiiristään Anttolassa tallentamat kuvat ovat osa näyttelyä ja ne edustavat henkilökohtaisen läpimurtoa valokuvataiteen tyyleissä ja aiheissa 1970–1980–lukujen taitteessa.
Tuosta kuva laskuttamisesta halua sanoa senverran että selvä vahinkohan tuo on eikä kukaan ole mittään rahallista hyötyä sillä hakenu. Eikö tämä pitäs sopia iliman rahoja kylän miesten kesken.
** * Iso Admin: Suuri kiitos tuestasi Iekko, palstalaisten suosiollisella avustuksella olen nyt vaihtanut Ollin kuvan toiseen, hieman kesäisempään – toivottavasti kaikki ovat nyt hyvillään..?
Veli.Roska.korissa kirjoitti tällä palstalla
August 25th, 2008 – 2:49 pm näin!
Luin mielenkiinnolla Kuttaperkkakoltan, Pertti E:n, Iekon ja Iso-Adminin viimeiset hengentuotokset. Kuttaperkkakoltta listaa oman kritiikkinsä anttolalaisuuteen (kyräily…) ja Anttolaan (ajohidasteet, sataman alueen palvelut….., aluejohtokunnan kyvyttömyys.)….Ja esittää oman näkemyksensä epäkohtien parantamiseksi: ……”mutta Anttola tarvitsee nyt eteenpäin katsovaa, ennakkoluulotonta innovointia ja Rysää laajempaa avoimmuutta.” KPK konkretisoi asian, esittämällä: “Entäs jos nämä poppoot (eri järjestöt: Kalastajat, metsästäjät, martat, leijonat, maatalousnaiset ja kankaankutojat) yhdistäisivät voimansa vaikkapa projektiluonteisesti.”
Lähdin purkamaan tätä vyyhteä hakemalla asiaan etäisyyttä…… Mikä ei omalta kohdaltani sinänsä ole vaikeaa: olen muutanut Anttolasta pois 21 -vuotiaana eli asunut huomattavasti pidemmän aikaa muualla.Toisaalta minulla on sukulaisia, ystäviä ja tuttuja lukuisa määrä Anttolassa….Ja juuriltani tunnen olevani anttolalainen!
Siis etäisyyttä!……….Etsin yleisempää, laajempaa, jopa tieteellistä näkökulmaa viihtyvyydelle ja epäkohtien poistamistoimenpiteille pienessä kunnassa…..
Löysin ensihätään pari “juttua”.YTT Jari Kainulaisen artikkeli Mihin kuulun – kuinka viihdyn? Väestön kuuluvuuden ja viihtyvyyden merkitys syrjäisen maaseutukunnan kehityksessä – esimerkkinä Sotkamo. http://www.mua.fi/lehti/2004/kainulainen.pdf
Toinen oli Satu Puran Joensuun Yliopistolle joulukuussa 2006 tekemä Pro gradu -tutkielma KYLÄSSÄ KUIN KOTONAAN Tutkimus lounaishämäläisten kylätoimijanaisten paikkasuhteesta ja sen vaikutuksesta kylätoimintaan sitoutumiseen http://www.hameenkylat.net/Pura_pro_gradu.pdf
Itselleni heräsi joukko kysymyksiä…..
….Löytyykö KPK:n tuntemaan kyräilyyn ja hänen listaamiin epäkohtiin joku yleinen selittävä tekijä? Ketkä viihtyvät? Ketkä eivät viihdy? Onko asukasrakenteessa jotain poikkeavaa vastaaviin pikku kuntiin nähden? Anttolan läpikäymät murrokset? Mitä viihtyminen on? Miten kyräilevän kylän eri kyräilevät? järjestöt motivoidaan ja sitoutetaan tekemään yhdessä töitä?…………………………..Mitkä ovat Anttolan vahvuudet? Anttolaisten vahvuudet?
Anttolan Sanomat tuntuu erittäin järkevältä väylältä tämän päivän Anttolan kehittämisessä, ihmisten herättämisessä,…..
Ikäväkseni täytyy KPK:lle todeta, että taustastani johtuen muistelen mielelläni menneitä ja tunnen jopa iloa piehtaroidessani ammoisien tapahtumien mäiskeessä. Hyvässä ja rakentavassa hengessä…..
….Jaskarin Arin sivuilla törmäsin poikamies otsikon alla tuttuihin, elämää nähneisiin kasvoihin: Nopo-Ollin! Laulussa sanottiin, että jokainen ihminen on laulun arvoinen….Niin olisi Ollikin. Mutta kuka kertoisi hänestä aluksi vaikka lämpimän tarinan?
Niinpä. Tämä onkin sellainen vaikeampi pulma, eikä siihen ole helppo löytää ratkaisua. Yksi Anttolan pulma on tuo asukasrakenne. Kylällä ei kertakaikkiaan ole nuorta porukkaa (18-30 v) joka tekisi kylästä elävän. Ne jotka kävivät Koivulan tansseissa 30-35 sitten muistanevat kuinka se oli täynnä soitti siellä mikä orkesteri tahansa. Nykyään näin ei ole. Toinen ongelma on aktiivisten toimijoiden vähäisyys. Samat ihmiset ovat mukana monessa touhussa ja jokin niistä silloin jää toissijaiseksi. Sitten on nämä netit sun muut vastaavat touhut.
KPK:n mainitsemaa kyräilyä en vieläkään allekirjoita, sillä koen sen varovaisuudeksi, eli muulta kylälle muuttaneeseen tutustutaan hiljalleen ja varovaisesti.
Veli Roskan tavoin muistelen mieluusti menneitä. Kait aika kultaa muistot. Ei ole Anttolakaan kuten ennen..Löyhästi aiheeseen liittyen: http://www.youtube.com/watch?v=4rB-9wNWqJ0
- Tuuma Anttolan tueksi ja tuumasta toimeen!? (ks.: “Kaiketi Anttolan puolesta?!”)
It´s difficult…..Nyt alkaa jo itkettämään….tänään!
Mikäs se nyt niin tänä iltana Omenaista harmittaa..?
…tana aasinsiltana….kaan ei näppäimet toimi toivotulla tavalla… Edes anttolalaisittain. ISO! Ymmärtänet kiinteän yhteyden synnyinkuntaamme…..
…..siis väitän, että kykenen kirjoittamaan “virheettömänpää” tekstiä “tavallisella” näppäimistöllä kuin läppärillä. ….Muuten jostain tästä tuli mieleen Tiusasen Vellari siis Pulina! Yamaha 100!
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Terveiset Anttolasta – kylä valmistautuu talveen arvokkaaseen tapaansa. Raitti on hiljainen ja elämä keskittyy seinien sisälle, niin kuin kaikkialla tähän aikaan vuodesta. Harviolta henkäisee ikiaikainen tuulahdus tuoden terveisiä jääkaudelta asti. Mikäpä olisi kauniimpaa kuin Saimaan uurteiset kalliosaaret!
Mistä suosituksi tulleen aasinsillan kautta lentovideoon: kysymys oli asetettu ihan vakavissaan, sillä tietojen mukaan video on kuvattu Anttolan taivaalla. Eli kuka hahmottaa, missä päin Anttolaa liikutaan? Hannu O. lienee tutustunut saaristoomme veneiden lisäksi myös mm. hydrokopterilla, joten paineita sinne suuntaan.
Tikkurilan myrskyn silmän muistan erinomaisesti, muistirajoitteista huolimatta. Mutta muistaako Hannu, kuka runoilija lausahti meille unohtumattomasti: “Muijan saa kurkusta alas muttei lapsia!”
Muistikuvieni mukaan intensiivinen konsertti vaikutti Hannuun siinä määrin, että kotimatkalla Jokiniemeen päin piti käydä viilentymässä ojassa, tosin ilman omaa tarkoitusta. Tältä osin on kyllä vähän hämärää – Jokiniemi haloo!?
Hyvä veli! Kyllä minä ymmärsin että se oli vakavasti otettava kysymys, luulin vaan että sinulla itselläsi olisi ollut oikea vastaus!
Pistäppäs se vielä uudestaan esille tänne sivulle, niin tutkaillaan kaikki sitä uudestaan, kertauksen vuoksi.
“Mistä suosituksi tulleen aasinsillan kautta lentovideoon: kysymys oli asetettu ihan vakavissaan, sillä tietojen mukaan video on kuvattu Anttolan taivaalla. Eli kuka hahmottaa, missä päin Anttolaa liikutaan?”
Kuvassa lennetään Vitjasen yläpuolella lähellä Kalliosalmea. Eräässä kohdassa näkyy kapea ja pitkä Turkinjärvi.
Kiitos, sieltähän se tuli – ihan mistä etukäteen arvasinkin!
Itselleni kun Vitjasen puoli ei ole koskaan päässyt tulemaan oikein tutuksi, mitä nyt Empun kanssa joskus aikoinaan kesäillan kahussa saunoa porskutettiin…
Kiitokset paikannusavusta Kaimaanille. Upeat on maisemat ja häikäisevä jääkeli.
Mutta muistaako Hannu, kuka runoilija lausahti meille unohtumattomasti: “Muijan saa kurkusta alas muttei lapsia!”
…..tämä kiusaa vallan kovasti, koska LAUSE PALASI MIELEEN!!!!!!!!, mutta jäljelle jääneet aivosolut eivät muista KUKA?
Ojassa ei käyty tuolla retkellä – vaan joku aika aiemmin…..Päätimme hakea opiskelijasviitistäni venäläistä virvoitusjuomaa ja OIKAISIMME paluumatkalla?… (kuten Turusen Rotsi aikoinaan “Unionin alamailla”)………ja eteen osui oja….tai pari….vai näkyikö se oja kahtena?
…Palataan tuosta hetkestä reipas kymmenen vuotta taaksepäin….
http://www.youtube.com/watch?v=MY96gAVjz_c
……ja Carolinen aikoihin soi The Batu-Pate Night Clubilla myös taidemusiikki!:
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
…..Metsittyneen parran takaa
vaappuvaa on etenemiseni vakaa
balanssi luja on osa minua
suunnitella sen ehti arkkitehti
ennen pöpilään menoa
mono takapuoleen ja ryhtiin kenoa
ambulanssi “uaaa” ahdistaa sinua
oletko hullu? – katso peiliin älä
jäkätänkö vielä: päläpälä….
Aivosolut liukenevat näemmä siellä kuin täälläkin, eli ojasta allikkoon tai toisin päin, mutta Ravintola Pormestarissa havaitsimme jossain vaiheessa, että seurassamme oli runoilija Arto Melleri, joka ohrapirtelön lomassa lausui erinäisiäkin väkeviä sanoja. Rauha hänen sielulleen.
Hänestä Sliippareihin voi olla pitkä matka, mutta mehän nautimme vaivatta niin ylä- kuin alakulttuureistakin.
Vakituinen avustajani ja luotettava tietolähteeni ajan hermolla Anttolassa, tiedottaa seuraavaa:
“Ei aottana puumala puolesta, lehessä ol et Puumala o tuas mänössä konkurssii”
Että sillee Puumalan puolessa.
Puumalan talous….tuli joutuin alas….näinkö
http://www.youtube.com/watch?v=bdaiIBITbYQ …..vai näin
http://www.youtube.com/watch?v=3a5-rww0y2g
Niin se vain on….Puumala haalii edelleen kaikki julkkikset kylään…..Vai että Matti kukkarossa…. http://www.youtube.com/watch?v.....re=related …..Anttolassa on sentään Matti Rossi. Terveiset Matille! P.s. Matilla olisi näillekin sivuille tarina jos toinenkin kerrottavana…
…..ja sama tulkatTUNA….
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related ….Anttolassa ei perusteta tuontisäilykkeisiin,…..tul kissa……ja jos on saalista, niin tul kisalle muikku…. Siis kaikki pärjää Anttolassa, myös kotieläimet.
Edellisen innoittamana jatkan: HOT TUNA!
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Kaukosen Jorman ja Casadyn Jaskan bändi liittyy Anttolaan keskeisesti>vrt. Ievan Kake ja Pöystin Jore,……………….. saati Tiusasen Jore (terveisiä!), joka saattaa kuunnella Tunaa juuri tällä hetkellä!
……ja ellei Tunaa, niin ainakin ilmailuhenkistä musiikkia Juvan puisevan tapaiselta festivaalilta… http://www.youtube.com/watch?v=6xhYk9PEmXA
…..metsittyneen parran takaa
vaappuvaa on etenemiseni vakaa
balanssi luja on osa minua
suunnitella sen ehti
arkkitehti
ennen pöpilään menoa
mono takapuoleen ja ryhtiin kenoa
ambulanssi “uaaa” ahdistaa sinua
oletko hullu? – katso peiliin älä
jäkätänkö vielä: päläpälä….
kannoille kolkuttelee mennyt
noille ajatuksille
en nyt
soille kaukaisille
pakene
Gagarin palasi – Laika ei
harmaan musta vuodenaika – taivas hei
valkene!
mielen kevät
mieleen kevät
mielelleen kevät
……..
Kevättä odotellessa aurinkoisen outoon valoon….. http://www.youtube.com/watch?v=VnMhRGV3HpQ ja ISO! Tämä jos joku kuuluu kiinteänä osana Anttolaan……vaikkapa niin, että eräs Jari Yliaho kutsui erään anttolalaissyntyisen henkilön Juhan (elokuva) kutsuvierasnäytökseen. Jari ja muu orkesteri soitti livenä tässä mykkäelokuvassa kapellimestari Anssi Tikanmäen johdolla…..
Keväästä tulee mieleen kesä – summer ja Joe Strummer…..ja miten hän liittyi Anttolaan ISO? Monellakin tapaa….. London calling http://www.youtube.com/watch?v=DiSQIbNxjcU ….ja Kaurismäki kontrahtelee http://www.youtube.com/watch?v=2I9KXRr3VhI …., mutta Saimaan Harvion selkä välkehtii kesällä aina ja iankaikkisesti…..
http://www.youtube.com/watch?v=8MY7zdwSNJY
Tähän seuraavaan tarinaan liittyy muisto Tiusasen Vellarin Angliasta, joka jossain vaiheessa sammui ja käynnistyi suuntavilkun tahdissa….siis muisto Angliasta, mutta lopputarinaan ei liity Anglia, ei Vellari, vaan ystäväjoukon kelpo paluu kaupungin paheista. Olin jo NukkuMatin tykönä takapenkillä, kun kuulin kartanlukijan jämäkät ohjeet kuljettajalle: älä aja niin kovaa…. ja seuraavaksi olimmekin sitten koko lailla kyljellään syvässää ojassa…. http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Käykeepä kahtomassa http://maps.google.fi/, etsikää siellä Anttola ja valitkaa”Lisää” ja ”Kuvat” niin näkyviin tulee muutamia valokuvia, mm. hienoja kuvia Neitvuorelta. Niitä voi sinne lisätä itse kukin, eli pientä painetta vaikka sinne Pertti E:n suuntaan…
Säätilanne ja avoin kysymys Anttolan puolesta:
“Ottaskoha tuo verrari miut siä ennustajax, eile rupesi ilta päevälä renkaa vaehtoo ja sae vaehettuva
ni viije minuti piästä alako tulla vettä, ja tänä uamuna ol kax tuumoo lunta muassa“
Kävin eilen Vantaan Jumbossa. Siellä oli Ferrarin 348 TS Stockmannin edessä (kauppakeskuksessa sisällä). Osallistuin kilpailuun: kuponki tiputettiin tulipunaisen urheiluauton raollaan olleesta ikkunasta sisään. Mikäli voitan kyseisen auton kuukaudeksi käyttöön, niin tiedän kyllä kenet käyn hakemassa ajelulle! Pädy, ole valmis!
http://www.youtube.com/watch?v=FtTiPLEyMjg
Anttolassa voi mennä joskus pää pyörälle……
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
….tai tunnelma voi nousta kattoon….
http://www.youtube.com/watch?v=r925Z0LGTEA
Tässä ennen muinoin Kuttaperkkakoltta otti puheeksi Anttolan pitseriapuutostilan! Tuolloin muistelin, että Suomen ensimmäinen pitseria perustettiin lähes Anttolaan eli Lappeenrantaan vuonna 1964. Teemu Luukka on kirjoittanut HS Teemaan artikkelin nimeltä Pitsa saapuu itään (Koko kansalla alkaa olla varaa makkaraan):
Suomen ensimmäinen pitseria perustetaan synnyinkaupunkiini Lappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa on silloin noin 700 anniskeluravintolaa – nykyisin pelkästään kebab-kuppiloita on toista tuhatta. Suurin osa 60-luvun alun “anniskeluravintoloista” on Alkon kontrolloimia hienostoravintoloita, joissa on solmio- ja pikkutakkipakko.
Yksinäisille naisille tai naisseurueille ravintoloiden ovet aukenevat vasta sen jälkeen, kun Alko ilmoittaa vuonna 1967 ravintolanootissaan, ettei naisasiakas ilman miesseuraa laske ravintolan tasoa.
Italialaisen Adriano Vinciguerran ja Raimo Kietäväisen perustama pitseria on siis uutinen Suomessa. Adriano Barin herkulliset pitsat ovat piirakkamaisia, ja täytettä – myös Suomessa tuolloin hyvin harvinaista valkosipulia – ei säästetä.
1960-luvun alun suomalaisista suurin osa oli elänyt ajan, jolloin ruuasta oli pulaa.
Ruoka on arvostettua, ja se tehdään kotona. Annokset pitää useimmissa kodeissa syödä kokonaan – ja kouluissa myös ne harmaan alkuliman näköiset tilliliha-annokset.
Suunta alkaa kuitenkin kääntyä 60-luvulla hissukseen kohti nykyistä yltäkylläistä ruokakulttuuria.
Kasviksia – jopa pakasteherneitä – saattaa löytyä jo lautasen nurkalta. Peruna korvataan yhä useammin riisillä ja makaronilla.
Aikaisemmin varsin kalliista makkarasta tulee vasta 60-luvulla koko kansan ruokaa, tosin aluksi se on vielä hienoa saunailtojen herkkua. Myös nakkeja ja jopa kanaa saattaa saada viikonloppuaterioilla. Kaupungeissa jauheliharuuat yleistyvät, mutta maalla lihakeitto ja läskisoosi ovat edelleen yleisimpiä ruokia.
Illalla suomalaiskodeissa syödään kalakeittoa, hernekeittoa, verilettuja ja erilaisia laatikoita. Meillä kotona löytyy jääkaapista usein äidin keitämä kokonainen naudankilei, josta on kätevä leikata viipaleita leivän päälle. Paprikasta tulee lantun, porkkanan ja kaalin ohella suomalaisten suosikkikasvis. Rasvan ja sokerin käyttö lisääntyy huimasti. Viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa huolissaan kansakunnan lihomisesta.
Kahvia ryystetään jo kouluiässä. Kotona tehdyn pullan mössääminen kermakahviin on kivaa.
Mutta minä kysyn: MIKÄ ON ANTTOLAN NIMIKKORUOKA?
Kirjoitin jo tälle blogille “hellästi hei” ja päätin vain seurailla, mitä geriatriaosasto muistaa. Muistavat jotakin, näköjään törväilyistään ja musisoinneistaan. Edes sen. Brilliant.
Ennen muinoin mainitsin, että Anttola on tyttäreni mielestä ainoa paikkakunta (=< 100 pax) Suomessa, jossa ei ole pizzeriaa. Edes.
Tai Ärkkäriä.
Tai kukkakauppa.
Tai neutraalia kokoontumispaikkaa with or without booze.
Sen sijaan täällä on:
- kaksi hyvin varustettua päivittäistavarakauppaa
- apteekki
- fysikaaliset hoitolaitokset
- hyvät kampaajat
- huoltsikka
- ja arvaamattoman monipuolinen uusi antikvariaatti, jota vain harvat osaavat vielä käyttää.
Hannu Omenainen! Anttolan nimikkoruoka on monimuotoinen ja vielä nimeämätön. Tänä vuonna tuntuu olevan keulilla omenapiirakka, kanelilla, ja omenapaistos kaurahuitaleilla ja jauho-voi-mössöllä kuorrotettuna. On vain hyvää.
Lopettakaa iltapuolen tunnelmointi ja menkää tämän blogin alkuperäiseen ajatukseen mukaan. Youtuben kipaleet on tietysti OK mutta koska Anttolan Sanomatkin mainostavat blogia nettsivuillaan, voitaisiin olla asiallisempia.
Komoon, you can do better!
KPKoltta, paremman toivossa
Tervehdys KPK. Nice to read you! (Flytande engelska)
Laittelen tässä kertauksen vuoksi kaikille ISON (joka on muuten ollut kateissa jossain?!) tämän blogin haastavat avaussanat:
Tukholma, elokuussa 2008
* Koko tämä sivu on pyhitetty vanhalle syntymäkunnalleni Anttolalle, sen historialle, nykypäivälle, sen muinoisille sekä nykyisille asukkaille. Siis kaikki nyt yhdessä mukaan luomaan uutta perinnetietoa ja puhtia ikiomalle kotikunnallemme, emmehän halua olla Puumalaa huonompia… vai?!
Itse sain pientä lisäkipinää sekä uutta mielekiintoista tietoa kesälomani aikana tutkaillessani vanhoja historiankirjoja; ikiomat kiitokseni tätä kautta Lempi Tiusaselle, Pekka Jormalaiselle, Pentti Seppäselle sekä teille kaikille muillekin pitäjäläisille jotka niin ansiokkaasti olette omistautuneet tälle historialliselle asialle!
(Enemmän tietoa näistä lähteistä saapi varmasti ainakin Anitalta kirjastosta sekä Anttolan Sanomien puuhamieheltä, Pertti Eerikäiseltä).
Eipä muuta sitten kuin näiden alkusanojen jälkeen kaivamaan muistoja, nykyisiä ja tuleviakin esille – sana on vapaa eikä mikään ole liian mitätöntä tahi vähäarvoista!
Tiesittekö muuten että aluetta ennen Anttolan kunnan perustamista ja nimeämistä kutsuttiin Jännetaipaleeksi? En tiennyt minäkään ennen tätä kesää.
Ja kuka osaa muuten jatkaa runon tynkää jota Kiljusen Martti muisteli eräällä perimätieto-kirjan sivulla tähän tapaan:
“Monta on meitä Montosia/ koko joukko Kontisia
paljon pahoja Parkkisia/ eikä kunnon miestä yhtään”
Ei yhtään kunnon miestä?! Tämä väittämä on mielestäni mitä pikimmiten osoitettava vääräksi, ja siihen tarvitaan teidän kaikkien kunnon miesten ja naisten apua! Siis miten jatkuu tämä runo?!
Tämä meidän yhteinen Anttola-sivumme on luonnollisesti vapaa kaikille muisteluille, arvailuille, tulkinnoille ja vaikkapa ihan omille ehdotuksille. Sekä tietystikin tervehenkiselle väittelylle ja mielipiteiden vaihdolle. Eihän tässä olla edes (aina) nyrkinkantaman päässäkään.
- ja sitten kynät ja tietokoneet savuamaan; Tuuma Anttolan tueksi ja tuumasta toimeen!
KPK. Yllekirjoittaneelle paukut geriatriaosastoon kuulumisesta loppuvat kesken. Onneksi sairaiden vanhusten hoitoon liittyvien ongelmien tutkimus ja kartoitus, sekä hoitomuotojen kehittäminen ja edistäminen eivät ole minun harteillani. Siis sairaiden vanhusten onneksi!!!!! Mutta on – mo:lla lisättynä se kuulostaa jo läheisemmältä eli GeronimoAtriaosasto: makkaraan mielistyneet haukottelevat elämäntapaintiaanit -osasto….
http://www.youtube.com/watch?v=mmhTxdAOD-k
KPK:n sanoin: Anttolan nimikkoruoka on monimuotoinen ja vielä nimeämätön. Tänä vuonna tuntuu olevan keulilla omenapiirakka, kanelilla, ja omenapaistos kaurahuitaleilla ja jauho-voi-mössöllä kuorrotettuna. On vain hyvää…..Omenainen vesi kielellä – omenapiirakan toivossa! Kesä!
P.S. A S:n muistutus: Anttolakeskustelua herätellään osoitteessa http://makami.ning.com/group/anttola mm. kahden peruskysymyksen kautta:
1) Miten omaa kyläsuuntaasi tulisi kehittää? Esitä aihioita ja/tai kehittämisideoita.
2) Miten Mikkelin maaseutua tulisi kokonaisuutena kehittää? Esitä ajatuksesi!
Totinen tarina! Anttolan maailmanmestari Lontoossa vuonna -89 : Erään illan jälkeen jälkeen jääneenä pubista hotellille taapertava sankarimme laulua tavoitellen hoilaa Paul Beatlen Give Irelend back to the Irish”-kappaletta. Hieman ennen hotellia sankarimme olkapäälle koputetaan – hän kääntyy – nostaa katseensa YLÖS taivaisiin, sillä “koputtaja” on noin parimetrinen tummaihoinen lähimmäinen. Lähimmäinen sanoo hyväntahtoisesti vapaasti käännettynä: “jos minä olisin sinä, en terveydellisistä syistä lauleskelisi juuri tuota laulua täällä yksinään tähän aikaan…”
Kuka on sankarimme?
http://www.youtube.com/watch?v=kaO4XeHhwo8
Hienosti poimittu upea kannanotto yhden nöyryytetyn kansan puolesta, Omenaiseni!
Iso taetaa muuten arvata tämän; tuli niihin aekoihin kortti yhdestä kotikylän “sankarista” Scotland Yardin päämajan edustalla. Tiijän että oli ollut sisäpuolellakin, mutten tiijä kuinka kauvan.
Tässä lisäpotkua irlantilaisten asialle Paulin edesmenneeltä taiteilijatoverilta:
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Aika velikultia.
John Lennon ,Yoko Ono-The Luck of the Irish
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Tämän blogin alkumetreillä sivuttiin urheilua, huomioitiin itseoikeutetusti Kolehmaisen Eero, mutta, mutta…. Kyllä Väisäsen Taten urheilumeriitit ansaitsevat kiistattomasti myös huomionosoituksen.
Hienoa myös havaita, että Anttolan Urheilijat elää ja voi hyvin Taiton johdolla!
http://www.anttolanurheilijat.fi/
Blogin alkuperäinen idea taisi olla Anttolan perinne ja tulevaisuuskin ja ensin mainitun dokumentointi. Keskustelu on siitä rönsyillyt ja alkuperäinen asia jäänyt vähemmälle. Vaan tokko tuo niin vaarallista. Näistä anekdooteista ei ehkä perinnekirjaan olisi, mutta hauska on ollut niitä lukea ja kirjoittaakin, kaikessa sisäänlämpiävyydessäänkin – ja pienihän tässä on porukkakin.
Linkki AS:n sivulta tänne voi kyllä tuottaa uudelle lukijalle lievää hämmennystä. Mutta ehkä perinteen kerääjät vuonna 2108 taltioivat näitä juttuja ihan tyytyväisinä…
Asian tynkää: Tutustukaapa malliksi, inspiraatioksi ja viihteeksi Mikkelin kirjaston sivuille oleviin verkkojulkaisuihin:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirja.....ojulkaisut
Rock in Mikkeli -osiossa on Hannu O:lle varmasti tuttua materiaalia.
Mutta kuka se Lontoon seikkailija oli? Koodikielellä tietysti.
No niin, seikkailija sitten esille komerostaan! Odotellessa häntä pieni (?) päänvaiva: kukahan entinen Anttolan mies kummittelee vuosien takaisten bändien jäsenistössä, vai olisiko heitä mahd. enemmänkin?
Tämä kyseenalainen seikkailja oli erään aikanaan sellon soittoa lyhyehkösti harrastaneen anttolalaisen henkilön kanssa aluksi samalla luokalla ja myöhemmin rinnakkaisluokalla……
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc
P.S. Anttolan maailmanmestari oli sairaan ylpeä siitä, että oli osannut hoilotella niinkin ymmärrettävästi anttolaisella aksentilla…..
…ja kerran vielä kieli-instrumenttien innoittamana…
http://www.youtube.com/watch?v.....U&NR=1
Kaikille rauhallista joulun odotusta…..Sweet Christmas Dreams !
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
…ja rauhaa…..
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Iso! Tekstit katoaa?
…eli pitäydytään Irlannissa, mutta laitetaan kauneutta peliin………
http://www.youtube.com/watch?v.....U&NR=1
Toivottavasti ei ole kadonnut paljon, -tanan ryökäleet, häkkerit ja muut vesselit häiriköivät tässä webbihotellissa kuin kotonaan. Ja kuten aina, nyrkinkantaman ulkopuolella. Mutta periksi ei anneta, vaikka aikaa näihin sotkuihin tuhrautuukin!
Olemmehan suomalaisia, vaikka joskus matkoillakin…
http://www.youtube.com/watch?v=qXOa_tUGEKA
Joulua vaan kaikille täältäkin kiirekasan keskeltä, minultakin taisi cybervoro viedä kommentin, mutta maapallo ei siinä onneksi paljon hävinnyt.
Sitä ollaan kohta kylän raitilla!
Viehän raitille terveisiä täältä syyssateisesta Tukkisaaresta!
Tämmöisinä päivinä mietityttää mihin sitä on itsensä pistänyt, kyllä joulun pitäisi AINA olla VALKEA!?
…..ja kerran vielä joulua kaikille! Nähdään huomenna kylällä!
http://www.youtube.com/watch?v.....re=related
Olokeepa hyvä – “Savolaene koera”:
Kaveri Savonmualta läks hommii Afrikkaan ja otti koirasa mukkaa.
Sielä ol helevetin paljo haisteltavvoo ja niinpä siinä sitten kävvii että
koera hävis viitakkoo.
Äkkiä viitakossa koera huomas, että leoparti havittelloo siitä
loonasta ja koera miettimään hetkeks, milleehän pirulla sitä nyt
ihtesä pelastas.
Niimpä koeralla äkkäs: Se nappas jonnii vanahan luun muasta, kiäns
seläkäsä leopartia kohti, ja justiisa kun leoparti ol hyökkeemässä,
koera sylykäs luun poes suustasa ja huus jotta:
“Huh, huh, vuan olpa paskanmakune leoparti, onneks se on nyt syöty!”.
Leoparti kiitti onneesa, ettei ollu kerinny hypätä koeran kimppuu, ja
lähti tiehesä. Apinan perkele ol kuitennii puussa parahiks ja näki
koko tappaukse.
Apina ajattel, et jos hän kärräyttää koeran valehtelemisesta, hän
vois suaha leopartista ystävän, eikä tuo ennee kehtois yrittöö syyvä
apinoo.
Apinan perkele män kertomaa leopartille, että koera se
kusetti sitä.
No leoparti tietennii suuttu helevetisti ja huus apinalle jotta:
“Hyppee minun selekään nii piäset kahtommaan mitenkä höynäättäjälle
käöp!”.
Koera näk leopartin juoksevan apina selässä häntä kohti.
Sillo koera kiänti selekäsä ja huus isolla iänellä jotta: “Missee se saatanan apina viipyy?!
Minähän lähetin sen hakemmaan uutta leopartia ainakii puol tuntia takaperj!
Näläkkäänkö tässä pittää kuolla?!”
Tarinan opetus: Perseennuoleminen voep auttoo hetkeks, mutta taitava
savolaenen paskanpuhuja selevii tilanteesta kun tilanteesta!
Tähä miula ei ookkaa ennää mittää lissäämistä.
Muutakuettä oekee hyvvee uutta vuotta kaekile, ja vähä enemmä kaekile meile savolaesile!?
Hyvä Veli Omenainen, tämä löytyi “Let’s get them, before…”
-sivulta:
“Terveeks Pertti!
Kukas se on tämä “Omenainen”, joka kopsailee mun kuvia?
Tuli postia Omenaiselta, kuva kunnon miehestä. Pistän tähän kunniapaikalle enkä usko että siitä kukaan pahastuu. Ei ainakaan Olli itse olisi pahastunut sillä hän oli Kiltti. Rauha maanmainion miehen muistolle.
Lisää Anttola-kuvia Omenaiselta, tämän listan maanmainiolta hovihankkijalta.”
Vastaisitko?
Veli.Roska.korissa tietää, että Omenainen on ollut Arin valokuvataiteen ihailija jo nuoruudesstansa lähtien. Oo on vihjannut, että Ari on mm. ottanut hänestä rippikuvan rakkaan kirkkomme edustalla. Kuvan taustalla näytti komeilevan leimasimella ja nimikirjoituksella vahvistettu Ari Jaskarin nimi!
Hannu Omenainen kirjoitti tällä palstalla näin:
August 24th, 2008 – 3:26 pm
Anttola on ja näkyy myös Ranskassa Jaskarin Arin toimesta. http://www.fmp.fi/fmp_fi/nicephore.htm .
Suomalaisen valokuvakulttuurin juhlaa Ranskassa 21.6 –
28.9.2008
Ranskan merkittävimpiin valokuvamuseoihin lukeutuva, valokuvan keksijän mukaan nimetty ja hänen
kotikaupungissaan Chalon-sur-Saônessa sijaitseva
Musée Nicéphore Niépce tarjoaa tänä kesänä yleisölleen mahdollisuuden tutustua laajasti suomalaisen valokuvataiteen historiaan. La photographie finlandaise [1950 –1980] näyttelyssä on esillä runsaat 150 teosta keskeisiltä valokuvaajiltamme. Ajallisesti näyttely luotaa sodanjälkeisten
kameraseurakuvaajien tuotannosta 1980-luvun alun subjektiivisesti sävyttyneeseen dokumentarismiin.
Ari Jaskarin perhepiiristään Anttolassa tallentamat kuvat ovat osa näyttelyä ja ne edustavat henkilökohtaisen läpimurtoa valokuvataiteen tyyleissä ja aiheissa 1970–1980–lukujen taitteessa.
Hyvä Ari!
Kiitos meidän muiden puolesta Omppu, Ari vaan ei itse tunnu tietävän
vieläkään keneltä nämä sinun kiitoksesi tulevat, näin hän hehkuttelee “Let’s get them…”-sivulla:
ari
January 7th, 2009 – 8:18 pm e
Niin siis kuka hitto on “Omenainen”? Kuvasin nuorempana monta rippilasta. En kyllä tunne niitä enää. Olis kyllä tarpeen kysyä kun laittaa mun näppäämiä otoksia johonkin muitten sivuille…?
ari
January 7th, 2009 – 9:08 pm e
Mun kyllä häätyy laskuttaa siua Pepe kuvien käytöstä…
Tämä viimeisin sai minutkin vastaamaan, omasta puolestani:
admin
January 7th, 2009 – 9:12 pm e
Pistä lasku tulemaan. Ihan näin julkisesti sivulle.
Vai riittäiskö osuus olemattomasta voitosta?
Kaiketi Anttolan ja hyvän yhteishengen puolesta?
Hannu Omenainen
January 7th, 2009 – 9:56 pm
Hannu Omenainen kirjoitti Kaiketi Anttolan puolesta palstalla näin:
August 24th, 2008 – 3:26 pm
Anttola on ja näkyy myös Ranskassa Jaskarin Arin toimesta. http://www.fmp.fi/fmp_fi/nicephore.htm .
Suomalaisen valokuvakulttuurin juhlaa Ranskassa 21.6 –
28.9.2008
Ranskan merkittävimpiin valokuvamuseoihin lukeutuva, valokuvan keksijän mukaan nimetty ja hänen
kotikaupungissaan Chalon-sur-Saônessa sijaitseva
Musée Nicéphore Niépce tarjoaa tänä kesänä yleisölleen mahdollisuuden tutustua laajasti suomalaisen valokuvataiteen historiaan. La photographie finlandaise [1950 –1980] näyttelyssä on esillä runsaat 150 teosta keskeisiltä valokuvaajiltamme. Ajallisesti näyttely luotaa sodanjälkeisten
kameraseurakuvaajien tuotannosta 1980-luvun alun subjektiivisesti sävyttyneeseen dokumentarismiin.
Ari Jaskarin perhepiiristään Anttolassa tallentamat kuvat ovat osa näyttelyä ja ne edustavat henkilökohtaisen läpimurtoa valokuvataiteen tyyleissä ja aiheissa 1970–1980–lukujen taitteessa.
Hyvä Ari!
http://materiaalit.internetix......skari/koti
http://materiaalit.internetix......oikamiehet
Tuosta kuva laskuttamisesta halua sanoa senverran että selvä vahinkohan tuo on eikä kukaan ole mittään rahallista hyötyä sillä hakenu. Eikö tämä pitäs sopia iliman rahoja kylän miesten kesken.
** *
Iso Admin: Suuri kiitos tuestasi Iekko, palstalaisten suosiollisella avustuksella olen nyt vaihtanut Ollin kuvan toiseen, hieman kesäisempään – toivottavasti kaikki ovat nyt hyvillään..?
Veli.Roska.korissa kirjoitti tällä palstalla
August 25th, 2008 – 2:49 pm näin!
Luin mielenkiinnolla Kuttaperkkakoltan, Pertti E:n, Iekon ja Iso-Adminin viimeiset hengentuotokset. Kuttaperkkakoltta listaa oman kritiikkinsä anttolalaisuuteen (kyräily…) ja Anttolaan (ajohidasteet, sataman alueen palvelut….., aluejohtokunnan kyvyttömyys.)….Ja esittää oman näkemyksensä epäkohtien parantamiseksi: ……”mutta Anttola tarvitsee nyt eteenpäin katsovaa, ennakkoluulotonta innovointia ja Rysää laajempaa avoimmuutta.” KPK konkretisoi asian, esittämällä: “Entäs jos nämä poppoot (eri järjestöt: Kalastajat, metsästäjät, martat, leijonat, maatalousnaiset ja kankaankutojat) yhdistäisivät voimansa vaikkapa projektiluonteisesti.”
Lähdin purkamaan tätä vyyhteä hakemalla asiaan etäisyyttä…… Mikä ei omalta kohdaltani sinänsä ole vaikeaa: olen muutanut Anttolasta pois 21 -vuotiaana eli asunut huomattavasti pidemmän aikaa muualla.Toisaalta minulla on sukulaisia, ystäviä ja tuttuja lukuisa määrä Anttolassa….Ja juuriltani tunnen olevani anttolalainen!
Siis etäisyyttä!……….Etsin yleisempää, laajempaa, jopa tieteellistä näkökulmaa viihtyvyydelle ja epäkohtien poistamistoimenpiteille pienessä kunnassa…..
Löysin ensihätään pari “juttua”.YTT Jari Kainulaisen artikkeli Mihin kuulun – kuinka viihdyn? Väestön kuuluvuuden ja viihtyvyyden merkitys syrjäisen maaseutukunnan kehityksessä – esimerkkinä Sotkamo.
http://www.mua.fi/lehti/2004/kainulainen.pdf
Toinen oli Satu Puran Joensuun Yliopistolle joulukuussa 2006 tekemä Pro gradu -tutkielma KYLÄSSÄ KUIN KOTONAAN Tutkimus lounaishämäläisten kylätoimijanaisten paikkasuhteesta ja sen vaikutuksesta kylätoimintaan sitoutumiseen http://www.hameenkylat.net/Pura_pro_gradu.pdf
Itselleni heräsi joukko kysymyksiä…..
….Löytyykö KPK:n tuntemaan kyräilyyn ja hänen listaamiin epäkohtiin joku yleinen selittävä tekijä? Ketkä viihtyvät? Ketkä eivät viihdy? Onko asukasrakenteessa jotain poikkeavaa vastaaviin pikku kuntiin nähden? Anttolan läpikäymät murrokset? Mitä viihtyminen on? Miten kyräilevän kylän eri kyräilevät? järjestöt motivoidaan ja sitoutetaan tekemään yhdessä töitä?…………………………..Mitkä ovat Anttolan vahvuudet? Anttolaisten vahvuudet?
Anttolan Sanomat tuntuu erittäin järkevältä väylältä tämän päivän Anttolan kehittämisessä, ihmisten herättämisessä,…..
Ikäväkseni täytyy KPK:lle todeta, että taustastani johtuen muistelen mielelläni menneitä ja tunnen jopa iloa piehtaroidessani ammoisien tapahtumien mäiskeessä. Hyvässä ja rakentavassa hengessä…..
….Jaskarin Arin sivuilla törmäsin poikamies otsikon alla tuttuihin, elämää nähneisiin kasvoihin: Nopo-Ollin! Laulussa sanottiin, että jokainen ihminen on laulun arvoinen….Niin olisi Ollikin. Mutta kuka kertoisi hänestä aluksi vaikka lämpimän tarinan?
Veli Roska
http://www.youtube.com/watch?v=8WrB7LHE_QA
http://www.mua.fi/lehti/2004/kainulainen.pdf
“Itselleni heräsi joukko kysymyksiä:
Niinpä. Tämä onkin sellainen vaikeampi pulma, eikä siihen ole helppo löytää ratkaisua. Yksi Anttolan pulma on tuo asukasrakenne. Kylällä ei kertakaikkiaan ole nuorta porukkaa (18-30 v) joka tekisi kylästä elävän. Ne jotka kävivät Koivulan tansseissa 30-35 sitten muistanevat kuinka se oli täynnä soitti siellä mikä orkesteri tahansa. Nykyään näin ei ole. Toinen ongelma on aktiivisten toimijoiden vähäisyys. Samat ihmiset ovat mukana monessa touhussa ja jokin niistä silloin jää toissijaiseksi. Sitten on nämä netit sun muut vastaavat touhut.
KPK:n mainitsemaa kyräilyä en vieläkään allekirjoita, sillä koen sen varovaisuudeksi, eli muulta kylälle muuttaneeseen tutustutaan hiljalleen ja varovaisesti.
Veli Roskan tavoin muistelen mieluusti menneitä. Kait aika kultaa muistot. Ei ole Anttolakaan kuten ennen..Löyhästi aiheeseen liittyen:
http://www.youtube.com/watch?v=4rB-9wNWqJ0